Heipsis :)

Huomenna ois taas perjantai ja punnituspäivä, jännittää! Tällä viikolla oon ollu myöhäsessä vuorossa töissä, mikä tekee sen etten pääse yhteisiin treeneihin - joten käyn itsenäisesti salilla - joten aamulenkit jää vähiin. En oo jaksanut mennä ensin lenkille, sitten salille. Lenkille on jotenkin paljon helpompi lähteä, kun ei oo muuta liikuntaa siinä aamussa lisäksi. Aamulla lenkki, illalla sali. Joten tällä viikolla maanantaina olin tekemässä salitreenin, tiistaille ei liikuntaa, eilen vesijuoksemassa, tänään sitten taas salille. Onhan siinä liikuntaa, mut omasta mielestä liian vähän kun ne lenkit puuttuu :D nyt en sinne ehdi, päivällä vielä ehtisin, mutta ei siinä taas oo oikein "järkeä" enää salitreenin jälkeen ja luvattu vielä jotain kaameeta tuultakin :/ noo,ens viikolla ehtii taas molempiin, kun oon normivuorossa :)

Ens maanantaina onkin taas Inbody-mittaukset ja nyt voin sanoa että sekin jännittää, niin etten oikeastaan edes haluaisi mennä sinne... Ehkä se viime kertainen notkahdus tekee sen että nyt jännitän. Ja myös se kun ei viime kerran mittauksesta ole paljoa aikaa niin en usko että siellä on mitään ihmeellistä ehtinyt tapahtua, ainakaan parempaan suuntaan :/

Heh, onpas ristiriitaista tekstiä ja ajatuksia, koska oma olohan on tosi hyvä ja paino kun menee kuitenkin alaspäin. (Toivottavasti vielä huomennakin...tai siis kunhan ois pysynyt samassa.)

Maanantaina kun menin treenaamaan niin näin sattumalta ohjaajan, jonka kanssa jutellut ajatuksista ja painon laskusta ja joka mua sinne vaa'alle on päästänyt salilla. Itseasiassa hän sattui tulemaan pukkariin samaan aikaan mun kanssa ja pysähtyi kyselemään kuulumisia. Juteltiin jonkun aikaa, kerroin omasta hyvästä fiiliksestä ja että nyt se -4,5kg. Ohjaaja totesi että hitaasti, mutta varmasti ja pitää keskittyä siihen omaan hyvään fiilikseen.

Juteltiin miten paljon järkevämpää tää meininki on, kun se että vedetään tiukka 3kk, minkä aikana itseltä kielletään tietyt asiat ja syödään ohjeiden mukaisesti. Kyllä siihen pystyy, mutta siinä tulee se ajatus että "tää on tää 3kk ja se on siinä". Siinä ajassa mieliteot nousee ja kun esim tää 3kk on ohi niin palkitaan itseä hienosta saavutuksesta ja syödään niitä kiellettyjä ruokia. Lopputuloksena aika usein se että kilot tulee takaisin. Kun sitten taas meininki, että ei tarvii asiasta tehdä mitään sen isompaa numeroa. Jos tekee mieli jossain kylässä syödä pulla - sitten syö. Usein ainakin itse punnitsen tarkkaan ennen kun syön että tekeekö oikeesti mieli vai ei, mikäli tekee ja syön niin tiedän myös sen syöneeni ja muistan sen seuraavina päivinä/vaa'alle astuessa mikäli ei näytä toivottuja lukemia. En kuitenkaan siis tarkota sanoilla "muistan sen" että ruoskisin siitä itseäni... Mutta siis usein jos itseltä jotain kieltää niin sitä tekee entistä kovemmin mieli. Toinen esimerkki omalla kohdallani on esim. Se että jos pää meinaa alkaa särkeä ja tiedän ettei mulla ole särkyläälettä saatavilla niin varmasti se pää alkaa särkeä kunnolla ja kovemmin. Jos taas lääke on saatavilla niin voi olla ettei sitä edes tarvita. On se ihmismieli ja pääkoppa ihmeellisiä asioita... Näitä pohdittiin yhdessä ohjaajan kanssa ja tuli taas kiva mieli :) se on jotenkin ihanan "normaali" tyyppi, siis tarkoitan  ajatuksiltaan. Tuli myös taas fiilis siitä miten kivan salin oon löytänyt. :) siellä on fiilis että ohjaajat oikeesti välittää ja on kiinnostuneita. Toisaalta myös saat myös rauhassa vaan treenata, ilman sen suurempaa huomiota jos niin haluaa. Oon myös itse onnistunut käymään aina sellasiin aikoihin salilla että saa rauhassa treenata. Yleensä oonkin kyllä aamulla/päivällä. 

Tähän äskeiseen pohdintaan liittyen vielä lisähuomio, että nää toki on ihmiskohtaisia asioita ja on taas oma ja eri asia mikäli ylipainoa on paljon / pitää päästäeroon sokerikoukusta jne, niin toki siinä kohtaa monesti vaatii sen että on selkeä ruokaohjelma ja alkuun kielletään kaikki herkut yms. Mutta nää on sitten asiat erikseen. 

Pari kuvaa loppuun ja aamupuuron kimppuun :) 

Ihana kevät :)

Kesäkurpitsaspagettia, lihamureketta ja salaattia vuohenjuustolla.

porkkana-palsternakkatikkuja, lohta kermassa, makaronisalaattia.

-Hannela