Uusi inbody-mittaus lähestyy... Ja se ahdistaa! (tänään tää fiilis...)

En oo siihen vielä varannut aikaa ja mietinkin mihin päivään sen varaan. Ajatushan mulla oli, että n.3kk päähän edellisestä ja se olis 22.5. No ensinnäkin maanantai on ehkä vähän tyhmä päivä, viikonlopun jälkeen. Oon sen verran "huijari", että mittauksiin mentäessä haluaisin ottaa pari hyvää päivää alle ennen kun vaa'alle nousen ja viikonloppu yleensä menee löysemmin rantein niin siksen haluaisi maanantaihin :D Toisaalta taas ko.päivä olisi mun kesälomapäiväni eli tilipäivä ;) ja ajatuksenahan mulla oli mennä myös mittauksen jälkeen shoppailemaan itselleni uusia vaatteita, tuloksista huolimatta. :) Hinku shoppailemaan on kova, joten sitä en haluaisi pitkittää ja jostain syystä haluaisin mennä kuitenkin vasta mittauksen jälkeen, ehkä sit jonkunlaisena palkinto ajatuksena tms :D

Onko edes syytä palkintoon?  En tiedä.

Tällä hetkellä turhauttaa. Se on jännä miten tää ihmismieli toimii. Kun on liikkunut ja aurinko paistaa, on mukavat vaatteet päällä niin fiilis on tosi jees. Kun on ollut huono ilma, ei oo ehtinyt tai päässyt liikkumaan, vaatteetkin puristaa niin fiilis on ihan turhautunut ja huono. "Ei tässä tapahdu mitään". Ja nyt on toi jälkimmäinen fiilis.

Tiedän, että pakko on olla jotain tapahtunut. Olokin sen kertoo, tiedän että oon syönyt paremmin, liikkunut enemmän, ottamani kuvat kertoo muutosta tapahtuneen. Mutta se prkl (anteeks) vaaka! Joo, mitä ei pitäis tuijottaa, tiedän. Mutten vaan ymmärrä. Jos ihan oikeesti kiloja on turhan paljon niin miksei se lähde sieltä tippumaan. Nojoo, osaan heti sanoa muutaman syyn mitkä kyllä tiedostan, mutta silti hämmentää. Luulis nyt kuitenkin tapahtuvan! Lihas painaa enemmän jne, no onko sit muka oikeesti tilanne se että rasvaa ois palanut ja lihasta tullut lisää ja siksi plusmiinusnolla? En tiedä. Sen se mittaus sitten kertoo ja toivottavasti kertoo. Mutta ahdistaa mennä sinne ennen kun vaaka näyttää jotain tapahtuneen, en tiedä miksi mut mulla vaan on tosi tyhmä olo mennä lampsuttaa sinne niin että tiedän ettei vaaka ainakaan juuri eri lukemia näytä. "täsä mä nyt olen" "niin ootko muka tehny jotain?" hah, nojoo, eihän kukaan nyt noin sano mutta... :D

18342594_10211748213797352_7130177223988

Ai eikö näillä muka paino putoa?? No mut hei, vastapainona tona päivänä kävelin 22 000 askelta, reipas 15km ;) Tätä se on, tasapainoilua.

 

Tää tilannehan periaatteessa on ollut ennenkin. Katsoin vanhoja mittauksia, sillon kun olin mukana treeniryhmässä. Kuudessa viikossa pudotettuja kiloja oli -2kg. Rasvaprosentti oli tippunut, lihasmassa pysynyt samana, viskeraalirasva pienentynyt, kroppa näytti ihan eriltä. Siis just tätä mä toivon. Toi -2kg olis ihan riittävä, koska pysyvää pikkuhiljaa tapahtuvaa muutosta tässä haetaankin. (eikä niitä kiloja nyt montaa edes oo jäljellä) Ja itseasiassa tässä välissä käytiin jo -1,2kg:ssa mutta taas takapakkia... Ja joo en välttämättä ole lihonnut, moni muukin voi nostaa vaa'an lukemaa väliaikaisesti mut sitä vaan sokeutuu sille kapistukselle. Miten se voikin vaikuttaa mieleen niin paljon. Kun se näyttii pienempää lukemaa ni johan senttejäkin lähti ainakin -20cm, siltä se omasta mielestä tuntuu. :D Huoh!

Aloin myös pitkästä aikaa merkkaamaan syömisiä ylös. Kun aikoinaan pudotin -15kg niin se oli juurikin sen avulla. Siinä huomaa miten helposti sitä syö ihan liian vähän. Ja yhtäkkiä myös ihan liikaa. Ja helposti "väärinkin" vaikka kyllä tietää mitä ja miten on hyvä syödä.

Olipas iloista ja positiivista tekstiä tällä kertaa :D Nyt pitäis sentään ilmojen taas parantua, pääsee lenkille <3

Kivaa torstaita!

-Hannela

ps.En tosiaan oo kotona jumppaillut, ehkä pitää vaan myöntää ettei musta tuu olee siihen, ikinä. Tänään ajattelin et tekisin 15min hiit-treenin kun Janni nukkuu. No jep, oikeesti jopa alotin. Sain ekan kierroksen melkein valmiiksi, kun vaunuista kuului itkua. Se jäi siihen. Olkoon, ei kiitos kotona enää :D Salille mennään treenaamaan, piste. :D