Heippa!

Oon ehkä viime joulunakin kirjoittanut samasta aiheesta. Katson kun oon tän kirjottanut, mut luulen et tästä tulee hyvin saman tyylinen postaus kun vuosi sittenkin. Joulu on vaan niin <3 Oon aina tykännyt siitä ja selkeesti mulla on ollut onnellinen ja ihana lapsuus minkä huomaa mm.tästä, kun sanasta joulu, mulle tulee mieleen lapsuuden joulu ja perinteet. Perinteet, jotka on toistunut vuodesta toiseen, toki nyt 27 ikävuoden aikana jo vähän muuttunut matkan varrella ;) Tää on sellanen asia, mitä toivon meidän tytöllekin. Ihania perinnejouluja mitä voi hymy huulilla muistella sitten vanhempana. Tosiaan, ensimmäinen joulu lapsiperheenä. Aika jännää :) Se tuo taas ihan uudenlaisen jutun koko jouluun. Toki vielä neiti on niin pieni,että tää joulu häneltä menee vähän ohi, mutta meille aikuisille tää on jo ihana juttu tän pikkutontun kanssa. Vuoden päästä sitten hänkin ymmärtää jo vähän enemmän. :)

Palatakseni niihin omiin lapsuuden jouluihin... Pienenä joulut vietettiin mummulla ja pappalla. Aatonaattona kinkku oli mummulla uunissa ja me kierrettiin isän puolen sukulaisilla toivottelemassa hyvää joulua. Kun tultiin illalla sukulointireissulta, tuli ovensuusta jo kinkun tuoksu nenään. Ilta meni jo vähän täpinöissä, kun odotti seuraavaa päivää. Aikuiset joivat glögiä ja jännitettiin yhdessä jouluaattoa, puhuttiin joulupukista ja harjoiteltiin laulua, mikä pukille laulettais. :) En muista tykkäsinkö niin pienenä jo kinkusta, mutta vanhempana tästä on skipattu lauleskelu ja nautittu yhdessä ne glögit ja syöty mahat ähkyyn asti uunituoretta kinkkua ;) Aattoaamuna heräiltiin porukalla syömään riisipuuroa ja etsimään mantelia. Muistan yhden joulun kun sen sain ja silloinhan saa toivoa.Toivoin backstreet boysin kasettia, ja sen sain ! 

Aattoaamuna mummu ja äiti kävivät hautausmaalla (myöhemmin vanhempana sitten itsekin mukana) ja joulupukin kuumalinja pyöri tv:ssä. Käytiin joulusaunassa, puettiin vähän parempaa päälle ja sitten oltiinkin jo täpinöissä eikä syömisestä meinannut tulla mitään kun odotti pukkia. Kuinka ollakkaan pappa hävisi aina siinä kohtaa, kun jotenkin kummasti onnistui aina käymään ulkona just niin että tulikin pukin kanssa samalla ovenavauksella ulkoa. Kävi siis antamassa lahjat varastosta.... Ja niitä oli paljon! Onhan se lapsella huikee juttu kun lahjapino on isompi kun itse, ei sitä voi kieltää. Joulupukin kanssa höpöteltiin ja laulettiin ja sittten lahjojen kimppuun. Siinä menikin loppuilta. :) Monesti menimme kavereilla käymään vielä illalla niin että tietenkin uusia lahjoja mukaan ja yhdessä leikkimään :) Ihana joulu <3

Nykyään tietenkään joulu ei tällanen ole. Ei olla enää oltu mummulla vaan mun vanhemmilla, pappaa ei enää ole, niitä pieniä ei ole ollut enää pitkään aikaan, kun pikkuvelikin jo hitsi vie 18!  Sekä nyt viime joulu oli eka kun jaettiin aatonviettopaikkaa kun oltiin molempien vanhempien luona. Ja tätähän tää nyt tulee olemaan pienen kanssa, kun kaikki tietenkin häntä haluaa jouluna nähdä. Viime joulu meni kuitenkin mukavasti ja oltiin tasavertaisesti molemmissa paikoissa ja vaan kuitenkin kaksi paikkaa aatolle, ei sen enempää aikataulutuksia. Tämän vuoden joulusta vaikka sitten omaa postausta. :)

Joulunaika on ihanaa, vielä kun saatais lunta. Olis ihana hössöttää enemmän joulujuttuja, muttei niitä sit kuitenkaan sen enempää oo tullut touhuttua. Seuraavina vuosina sitten, kun saadaan yhdessä leipoa ja koristella pipareita, availla joulukalenterin luukkua (nyt se jää mulle, jep, kolmen kalenterin luukut :D ) ja hössöttää tonttujuttuja <3

Tänä vuonna oonkin touhunnut joululahjojen kanssa, oon tehnyt niitä aika paljon itse. :) Mutta nyt meen katsomaan joko tuolta makkarista kuuluis höpötystä, meillä on suunnitelmissa lähteä mun mummua moikkaamaan kun ei ole pientä nähnyt ristiäisten jälkeen. Jouluradio soimaan ja ajelemaan ;) 

Ihanaa uutta viikkoa, 12 päivää jouluun !