Huhhei!

Tossa saunassa ollessa mietin pitäisikö oikein kirjoittaa päiväkirjaa kun paljon asiaa pyörii mielessä... Sitten tajusin, blogi. Miksen kirjota sinne? Tavallaan olis kiva kirjottaa ihka oikeaa päiväkirjaa, se jäisi oikeesti muistoksi. Mutta toisaalta tulisko sinne kirjotettua? En ehkä usko. Kone kuitenkin enemmän on tätä päivää, saa liitettyä kuvia ja musta sekin on kiva ajatus et joku näitä ehkä joskus lukeekin :)

Ajatuksia tosiaan on paljon, mutta ne on jotenkin niin hajanaisia etten saa koottua mitään järkevää postausta. Oonkin aina ollut sellanen asioiden pyörittelijä, nuorenakin päiväkirjat oli sellasta ajatusten sekamelskaa, mutta saipa purkaa. Ja ai etta mä nautin siitä. Niitä kirjoja on paljon.

Tällä hetkellä ajatukset on tulevassa niinkun kuvitella saattaa. Viimeisiä viikkoja viedään. Kaksi viikkoa ja kaksi päivää laskettuun aikaan. Siis kaksi viikkoa! Käytännössähän mitä vaan voi jo tapahtua koska vaan. Tosi hämmentävää! Miten sitä ei yhdeksän kuukauden aikana oo mukamas tajunnut. Aika vaan vierii oikeesti tosi nopeesti. Oonkin päättänyt että yhden asian haluan yrittää muuttaa itsessäni. Yritän lopettaa asioiden stressaamisen ja varsinkin ennalta stressaamisen ja elää hetkessä. Elää elämää päivä kerrallaan eikä miettiä elämää eteenpäin turhan aikaisin. Nauttia jokaisesta päivästä, niinkun tämän odotusajankin oon yrittänyt ja mielestäni ihan hyvin siinä onnistunutkin. Tätä aikaa ei saa takaisin ja on ainutlaatuista uuden pienen elämän kanssa. <3

Ehkä tässä oli tälle illalle riittävästi pohdintaa, ihanaa viikonloppua!

-Hannela